Ruokomallimiljöö

Kettumäen kansanpuisto ry on päättänyt rakentaa alueelleen järviruokomallimiljöön.
Siellä on tarkoitus esitellä, mitä kaikkea järviruo'osta ja muusta suomalaisesta luonnonmateriaalista voidaan tehdä. Alueelle on rakennettu muun muassa ruokokattoinen huussi, grillikota ja eläinsuojia sekä erilaisia ruokoaidanteita. Yleishyödyllisessä monitoimintapaikassa moni tutustuu asiaan myös "vahingossa" tullessaan Kettumäelle jotain muuta tekemään. Järviruo'osta löydät hyvin tietoa esimerkiksi Ympäristöhallinnon nettisivuilta.

Järviruokomallimiljöössä sijaitsee Kettumäen kansanpuisto ry:n vuonna 2016 rakentama ruokokattoinen huussi, vuonna 2017 rakentama, vielä keskeneräinen ruokokattoinen grillikota sekä muita pienempiä ruokorakenteita aidanteista ja varjoista mattoihin ja kasvimaahan. Aluetta ja grillikotaa rakennetaan vielä ja näin ollen se on toistaiseksi suljettu yleisöltä.

Grillikotaa ja huussia tullaan käyttämään pääosin yhdistyksen tapahtumissa ja tilaisuuksissa, kursseilla/työpajoissa sekä muussa yleishyödyllisessä toiminnassa. Kotaa tulevat käyttämään myös muun muassa Kouvolan kaupungin luontoeskarit. Grillikota ja koko ruokomallimiljöö tulevat olemaan avoinna yleisölle näillä näkymin kaksi kertaa viikossa. Tulevaisuudessa alue ja kota ovat varattavissa käyttökorvausta vastaan myös yksityistilaisuuksiin.

Kettumäen kansanpuisto ry:llä on meneillään järviruo'on ja saven kokeileminen ja hyödyntäminen elologisessa rakentamisessa -hanke. Hankkeen tavoitteena on muun muassa rakentaa ruokokattoinen grillikota, jossa hyödynnetään savea palonsuoja-aineena sekä myös muita pienempiä ruokotuotteita.

Tavoitteena on, että grillikota ja muut ruoko -ja savirakenteet ovat valmiita vuoden 2017 loppuun mennessä.


Hankkeen rahoittajat Kettumäen kansanpuisto ry:n lisäksi:

Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö

Kymenlaakson liitto

Kouvolan kaupunki

Miksi haluamme esitellä järviruo´on hyödyntämistä ?

Suomen rannikkoalueiden tila on voimakkasti heikentynyt viime vuosikymmeninä. Vakavin uhka on rehevöityminen ja sen aiheuttama umpeenkasvu. Suomen luontaisten rantaniittyjen määrä on pudonnut aiemmasta vajaasta 60 000 hehtaarista nykyiseen noin 6000 hehtaariin. 

Ranta-alueiden ravinnekuormistus on lisääntynyt. Valuma-alueilta tulevat ravinteet ja kiintoaines sekä ilman typpilaskeuma rehevöittävät vesiä ja rantoja, mikä osaltaan on johtanut kasvillisuuden runsastumiseen ja umpeenkasvuun. Erityisesti tilanteesta on hyötynyt järviruoko, joka peittää rantoja jopa satojen hehtaarien laajuisina kasvustoina. Ruovikot hävittävät rantojen ja vesialueiden avoimuutta tarvitsevien eläin- ja kasvilajien elinympäristöjä, heikentävät veden laatua, lisäävät metaanipäästöjä, sulkevat maisemia, hankaloittavat rantojen virkistyskäyttöä sekä vähentävät rantakiinteistöjen arvoa. Monet rantojen luontotyypit, kuten rantaniityt on luokiteltu uhanalaisiksi ja monet niillä elävät eliölajit ovat taantuneet ja uhanalaistuneet.

Mitä tehdä ongelmalle? Asiaa on tutkittu Suomessa jo usean vuoden ajan. Tiedetään, mitä voidaan tehdä, mutta konkreettiset toimet ovat olleet vähäisiä. Järviruo'on on todettu olevan usealla eri tavalla hyödynnettävissä. 

Kettumäen järviruokomallimiljöössä on tarkoitus esitellä, mitä kaikkea järviruo'osta ja muusta suomalaisesta luonnonmateriaalista voidaan tehdä. Yleishyödyllisessä monitoimintapaikassa moni tutustuu asiaan myös vahingossa tullessaan jotain muuta Kettumäelle tekemään/katsomaan.

Ruokomallimiljöö tukee myös alueellamme olevaa Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunnan järviruo'on korjuuketjun ja hyötykäytön kehittämishanketta esittelemällä erilaisia tapoja hyödyntää järviruokoa. Rakentamisessa käytettävä järviruoko kerätään talvella jään päältä. Ruo'on korsi alkaa puutua kukinnan jälkeen ja kasvi pudottaa lehtensa sekä kuivuu talven aikana. Suomessa on vain muutama niputtava niittokone ja käytännössä mellä ei ole toimivaa korjuuketjua talvisen ruokomateriaalin keruulle, varastoinnille, lajittelulle ja kuljetukselle. Lyöttilän osakaskunnan kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena onkin ratkaista järviruo'on talvinen korjuuketju. Ilman toimivaa korjuuketjua ei ole materiaalia, jota hyödyntää. Hyödyntämistä esittelemällä tuemme myös pienyrittäjyyden muodostumista, jotta Lyöttilän hankkeen jälkeen joku keräisi järviruokoa hyödynnettäväksi ja joku taas tekisi siitä erilaisia tuotteita. Tästä hyötyy todella moni luonnosta ja rannan käyttäjistä aina ekologiseen rakentamiseen.